Nukke­kodin historia

Tarinaa Nukke­kodin takana – Hiekan­pään huvilan ensimmäiset 90 vuotta

Toukokuussa 1985 Pieksämäen lehti uutisoi Nukkekodin kohtalon olevan avoin, vaikkakin silloin investoitiin sähkölämmitykseen ja suunniteltiin liikennepuistoa alueelle. Kaupungin matkailutyöryhmä kuitenkin hillitsi Pinukkea toteamalla, ”Aluetta, jossa on aineksia jopa valtakunnalliseksi mielenkiinnon kohteeksi ei pidä pilata liialla hätäilyllä vaan pitää tarkkaan punnita kaikki vaihtoehdot”. Vuoden 1986 marraskuussa remontin todettiin olevan ”silausta vaille valmis” ja toiminta talossa pääsisi alkamaan täysipainoisesti. Ongelmaksi nähtiin se, ettei oikein tiedetty mikä kaupungin eli omistajan hallintokunta talosta lopullisesti huolehtii. Lopulta vuoden viimeisessä kaupunginhallituksen kokouksessa hallinta määrättiin nuorisotoimelle.

Kulttuurilautakunta halusi myös lisätä läänin kulttuurin kehittämistavoitteisiin vuosille 1987-2000 ”Hiekanpään Nukketalon”, joka toimisi myös lasten kulttuurikeskuksena. Liikennepuiston tulemista kiirehdittiin kaupunginhallitukselle jätetyllä adressilla, jonka parisataa pieksämäkeläistä oli allekirjoittanut. Hanke on elänyt aika-ajoin näihin päiviin asti, ja nyt toteutunut vihdoin! Liikennepuisto saatiin käyttöön kesällä 2020.

Helmikuussa 1987 todettiin Nukkekodin olevan ”Pieksämäen ainutlaatuinen valtti”, kun jo purku-uhan alla ollut vanha talo muutettiinkin kulttuurikeskukseksi. Suunnitelmia talon sisällöiksi olivat valtakunnallinen nukketeatterikatselmus, lastenteatteri ja tanssitaidetapahtuma sekä maksutta talossa voisi toimia järjestöt, koulut, päiväkodit ja perhepäivähoitajat.

Nuorisolautakunnan haltuun tulleen Nukkekodin virallisia avajaisia vietettiin 21.2.1987 ja Savon Sanomat kirjoitti seuraavana päivänä avajaisten olleen menestys. Avajaissanat lausui Suomen Harrastajateatteriliiton puheenjohtaja Kaarina Virolainen. Hän totesi, että nukketeatteritoiminta on Suomessa vihdoin nousussa alan arvostuksen nousun myötä. Hiekanpään alueen kehittämissuunnitelmassa oli liikennepuiston suunnitelmat jo paperilla, vaikkakaan mitään päätöstä liikennepuistosta ei vielä oltu tehty. Länsi-Savo uutisoi avajaisista otsikolla ”Lastenkulttuurin juhlaa Pieksämäellä” ja kirjoitti myös Virolaisen todenneen, että kaupungin ja paikallisen hotellin pitäisi ryhtyä yhteistuumin markkinoimaan Nukkekotia, jolloin siitä voisi tulla myös matkailunähtävyys

Keväällä 1988 Nukkekoti joutui tuhopolttoyrityksen kohteeksi ja sen myötä ovet jouduttiin sulkemaan miltei puoleksi vuodeksi. Kesäsesonki kuitenkin toi talolle runsaasti vierailijoita esimerkiksi heinäkuussa järjestetyn lasten puuhapäivän myötä. ”Pieksämäki kehittää Nukkekoti-hanketta” uutisoi Savon Sanomat helmikuussa 1989 ja lehtileikkeistä voidaan todeta, että toimintaa ja tapahtumia järjestettiin runsaasti.

Nukkekodin 10-vuotisjuhlia vietettiin kesällä 1994. Edelleen sisältöinä oli pajoja ja esityksiä. Pihalle saatiin uusi rakennus, torilta siirretty infomökki, johon Nukkekodin pihalla rakennettiin toimintapiste lasten leikeille. Lehdessä todettiin tuolloin jälleen, että ”Nukkekoti on Pieksämäelle todellinen markkinointivaltti, jonka hyödyntämiseen löytyy rajattomasti mahdollisuuksia”.

Nukkemäki-tapahtuman järjestäminen oli ollut Pinukken tärkeä ponnistus jo yhdeksän vuoden ajan, mutta keväällä 1995 nousi uhka sen järjestämisen jatkosta rahoitusvaikeuksien vuoksi. Kaupungin kulttuuritoimi otti tapahtuman 10-vuotisfestivaalin järjestettäväkseen Myös Nukkekodin remonttia suunniteltiin vuonna 1995, jotta talo saataisiin ympärivuotiseen käyttöön. Tuolle vuodelle ei kuitenkaan ollut varattu määrärahoja, joten hanke siirtyi tulevaisuuteen.

Nukkekodin ”äiti” Kati Kaipainen jätti nuket, nukketeatterin ja ohjaamisen 71-vuotiaana luotuaan Nukkekodin satumaailman ja tuotuaan nukketeatterin vahvasti Pieksämäelle. Samassa yhteydessä kaikki Pinukken nuket muuttivat pois Nukkekodilta pihamökkiin, jonka Lions Club/Keskus oli yhdistykselle lahjoittanut.

Kaupunki palkkasi keväällä 1996 nukentekijä Markku Herrasen luomaan Nukkekodille uusia nukkeryhmiä ja sisältöjä. Talon toiminnot toukokuun kevätretkineen ja kesäohjelmineen pysyivät samankaltaisina kuin aiempinakin vuosina. Pieksämäen kaupungin nuoriso- ja liikuntalautakunnalla oli halua laajentaa Nukkekodin toimintoja Markku Herrasen suunnitelmien mukaan. Suunnitelmassa käyttöön otettaisiin koko Hiekanpään niemi, jonka alueella Nukkekoti sijaitsee. Haaveena oli seikkailu- ja luontopolut, grillikatos, kellari, vene, kesäteatteri ja leikkipaikka.

Nukkekodin kesän ohjelmatarjonta vuodelle 1997 rakennettiin monipuolisemmaksi Risto Kekaraisen ja Markku Herrasen toimesta. Esitysten ja konserttien lisäksi nukkenäyttely uusittiin sekä tilattiin paikalle taikuri Simo Aalto.

Heinäkuussa 1998 todettiin Nukkekodin olevan hyvin vetovoimainen yhä uudelleen myös samojen kävijöiden näkökulmasta. Sen vuoksi siihen toivottiinkin satsattavan enemmän esimerkiksi kielitaitoisia työntekijöitä, koska huomattiin kansainvälisten matkailijoiden lisääntyminen.

Kesän 1999 uutuus oli kapulalossi ja riippusilta, jotka loivat alueelle myös monipuolisempia toimintoja. Saman vuoden marraskuussa solmittiin yhteistyösopimus, jonka mukaan sisälähetysseura otti vastatakseen Nukkekodin ohjelmallisen toiminnan ja sisällön kehittämisen. Vuosituhannen lopulla kaupunkiin myös suunniteltiin monivuotista Satumaa-hanketta, joka kuitenkin sellaisenaan jäi rahoituksen puuttuessa toteutumatta.

Tarina­mäen taikaa-hanke ja Lasten­kulttuuri­keskus Verson kesä­toiminta

Tarinamäen taikaa-hanke sai EU-rahaa sekä maakunnallista tukea vuosille 2000-2003. Hankkeen tavoitteena oli houkutella Pieksämäelle ja Pieksämäen Maalaiskuntaan lapsia vanhempineen ja muita lastenkulttuurista kiinnostuneita valtakunnallisesti ympäri vuoden. Projektipäälliköksi nimettiin Mervi Riikonen ja hankkeessa olivat mukana Pieksämäen kaupunki ja maalaiskunta, Sisälähetysseuran oppilaitos, Partaharjun toimintakeskus sekä kulttuurikeskus Poleeni. Hankkeen tiimoilta rakennettiin satumetsät sekä kaupunkiin että maalaiskuntaan, järjestettiin kaupunkijuna kuljettamaan matkailijoita Nukkekodille sekä palkittiin Vuoden tarinankertoja. Tarinamäen taikaa-hankkeen alle mahtuivat kuvataiteet, musiikki, kirjallisuus, teatteri, sadut ja kertomukset. Rahaa hankkeelle oli noin 1 000 000 markkaa.

Tarinamäen taikaa-hanke mahdollisti kesällä 2001 järjestetyn viisipäiväisen Tarinamäen kesä -tapahtuma. Tarinamäen taikaa -hankkeen myötä Joonas Aurinko sai ensimmäisen graafisen ilmeensä, keltaisen merirosvo-auringon.

Tarinamäen taikaa-hanke pyrki vuonna 2003 mukaan valtakunnalliseen, valtion tukemaan Taikalamppu-verkostoon siihen kuitenkaan pääsemättä. Ajatuksena oli kuitenkin jatkossa luoda Nukkekodista lastenkulttuurin monivuotinen keskus, joka järjestäisi tapahtumia, koulutusta ja taidepainotteista iltapäivätoimintaa. Yhtenä mahdollisuutena nähtiin yritysvetoinen toiminta.

Pieksämäen kaupunki osti ostopalveluina Lastenkulttuurikeskus Versolta kevätryhmien ja kesätoiminnan järjestämisen vuosina 2008 2017.

Suomi100-juhlavuonna Pieksämäen Nukkekodin Ystävät ry toteutti yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Verson kanssa hankkeen ”Nukkekoti – Kaikkien koti”, jossa kerättiin talossa asuneilta ja vierailleilta henkilöiltä muistoja. Tähän hankkeeseen Nukkekodin Ystävät ry sai tukea Etelä-Savon maakuntaliitolta 5000 euroa.

Vuonna 2018 Nukkekoti pidettiin suljettuna patteri- ja putkiverkkoremontin sekä sisäpintojen maalauksen vuoksi. Kaikkien talon toimintojen tuottamisvastuu siirtyi kokonaisuudessaankaupungin kulttuuritoimelle ja vastuun toimintojen koordinoimisesta otti lastenkulttuurikoordinaattori. Keväällä 2019 Nukkekoti avattiin jälleen ryhmien kevätretkille ja se jatkoi kesätoimintoja elokuulle asti.

Enää ei Nukkekoti syksyn tullen hiljene, vaan lämpöverkkoremontin ansiosta toimintoja lisätään mahdollisimman suuren käyttöasteen saavuttamiseksi esimerkiksi Pieksämäen Seutuopiston opintopiirien muodossa. Lastenkulttuuritapahtumia kehitetään ympärivuotiseksi ja piha-alueella järjestetään tapahtumia oman ja lähipaikkakuntien lapsille.

Kuten historia osoittaa, talo on ollut monipuolinen jo ensimmäiset noin 100 vuotta. Tästä eteenpäinkin tavoitellaan yhä aktiivisempaa roolia ja monipuolisempia toimintoja.